sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Vuosilomien ja arkipyhien muutos vähentäisi yli 12 000 työpaikkaa kuntasektorilla?

Hallituksen 8.9.2015 esittämässä kustannuskilpailukykyä parantavassa ehdotuksessa on laskettu, mitkä ovat ehdotusten vaikutukset julkisessa taloudessa. Pitkien vuosilomien leikkaus ja loppiaisen & helatorstain palkattomaksi vapaapäiväksi muuttaminen tekisivät esityksen mukaan kuntasektorilla noin 710 miljoonan euron säästön /8/.

Haluan tällä kirjoituksella avata, mitä tämä säästö tarkoittaisi käytännössä kuntasektorilla käyttäen vuoden 2014 tilastoja.

Kunta-alan työvoimakustannukset olivat vuonna 2014 noin 21,2 miljardia euroa /1/. Kunnissa ja kuntayhtymissä työskenteli noin 365 500 kokoaikaista kuukausipalkkaista ja noin 53 200 osa-aikaista vuonna 2014 /2/.

Kuntasektorin henkilöstömäärä /2/.

Kunta-alalla on käytössä useita työaikamuotoja. Hallituksen esittämät lomien ja arkipyhien muutokset eivät vaikuttaisi opettajiin. Kunta-alalla työskenteli 63 400 opettajaa lokakuussa 2014. Heistä kokoaikaisia opettajia oli 59 100 /7/.

Mediassa olleiden tietojen mukaan kunnissa olisi pitkien vuosilomien piirissä 250 000 henkilöä /4/. Jos laskeman pohjaksi otetaan seuraava olettama: 
  • 250 000 henkilöllä on 38 päivän vuosiloma.  Heillä työpäivien lisäys olisi 10 päivää.
  • lopuilla 168 700 henkilöllä työpäivien lisäys olisi kaksi päivää.
Keskimäärin  kuntasektorin henkilöstön tehollisten työpäivien määrä lisääntyisi noin 6,7 työpäivällä hallituksen esittämien muutosten myötä.

Helsingin kaupungin henkilöstöraportti 2013 mukaan kaupungin palveluksessa olleen henkilöstön kokonaistyöajasta tehtyä työaikaa oli 75,3%, kun kokonaistyöajasta oli vähennetty kaikki poissaolot (vuosilomat, sairauspoissaolot, perhevapaat, jne) /5/. Helsinki on maan suurin kuntatyönantaja tilastokeskuksen palkkatilaston mukaan. Vuonna 2014 Helsingissä oli kuntapuolella yhteensä 36 421 henkilöä, joka on lähes 7% koko kuntasektorin henkilöstömäärästä. /6/.

Hallituksen esityksen kustannusvaikutusten laskemiseksi teen seuraavat yksinkertaistukset, koska en löytänyt tarkkoja tietoja tehtyjen työpäivien määristä koko kuntasektorilla.
  • osa-aikaisen työntekijän työpanos on keskimäärin 50% kokoaikaisen työpanoksesta
  • jätetään laskuista pois opettajat
  • jätetään huomioimatta lisä- ja ylityötunnit
Vuoden 2014 teoreettiset työpäivät voidaan laskea seuraavasti:
  • Vuoden päivät yhtyeensä: 365
  • - lauantait ja sunnuntait: 104
  • - arkipyhät: 10
  • Teoreettisia työpäiviä: 251
Jos oletetaan, että koko kuntasektorilla keskimääräinen tehty työaika on sama kuin Helsingin kaupungilla, voidaan laskea tehtyjen työpäivien määräksi (251 x 75,3%): 189 päivää vuonna 2014.

Kuntasektorin vuoden 2014 kokoaikaisten henkilöiden työmäärän tekemiseen tarvittiin tällöin lähes 60 miljoonaa tehtyä työpäivää ja osa-aikaisten osalta noin 5 miljoona päivää. Kun tehollisten työpäivien määrä kasvaisi lomien ja arkipyhien muutosten vuoksi 196 työpäivään, vastaavan vuosittaisen työmäärän tekemiseen tarvitaan vähemmän henkilöstöä.  Sama työmäärä saadaan tehtyä 3,5% pienemmällä henkilömäärällä, eli tarvitaan 12 300 henkilöä vähemmän.
(10 600 kokoaikaista ja 1 700 osa-aikaista työntekijää ei enää tarvittaisi).

Kuntasektorilla yhden henkilön palkkakustannukset olivat keskimäärin 54 067 euroa vuonna 2014, jos oletetaan osa-aikaisen henkilön työpanokseksi 50%. Kuntasektori säästäisi minun laskelmieni mukaan palkkakustannuksissa  lähes 619 miljoonaa euroa vuosittain. Säästö näyttäisi olevan hiukan pienempi kuin hallituksen esityksessä mainittu määrä. Ero voi johtua siitä, että olen käyttänyt vuoden 2014 tietoja ja yksinkertaistuksia laskuissa. Hallituksen laskema 710 miljoonan euron säästö tietäisi vielä suurempia henkilöstövähennyksiä kunnissa?

Kevan kunta-alan eläkepoistumaennusteen mukaan vuosina 2016-2021 kunta-alalta eläköityy vuosittain yli 16 000 henkilöä. Henkilöstön vähennys voitaisiin toteuttaa eläköitymisen ja muun normaalin poistuman kautta. Irtisanomisiin ei näyttäisi olevan tarvetta kunta-alalla näiden muutosten takia.



Töihin jäävien palkkataso pysyisi suurin piirtein samana. Ainoastaan lomaraha saattaisi pienentyä lomapäivien leikkauksen johdosta.

On mielenkiintoista nähdä, miten hallitus on säästölukemat laskenut. Hallitus kertoo luvuista tarkemmin viikolla 40.


keskiviikko 23. syyskuuta 2015

Vuosilomien leikkaus ja arkipyhien muutos tulee vähentämään valtion henkilöstöä

Hallituksen kustannuskilpailukykyä parantavassa ehdotuksessa on laskettu, mitkä ovat ehdotusten vaikutukset julkisessa taloudessa. Pitkien vuosilomien leikkaus ja loppiaisen & helatorstain palkattomaksi vapaapäiväksi muuttaminen tekevät esityksen mukaan valtiolle noin 133 miljoonan euron säästön /1/.

Haluan tällä kirjoituksella avata, mitä tämä säästö tarkoittaisi käytännössä.

Valtiovarainministeriö on tehnyt valtion henkilöstökertomuksen vuodelta 2014, jonka tarkoitus on tarjota tietoa valtion budjettitalouden piirissä olevan henkilöstön tilasta. Kertomus sisältää varsin tarkkoja tietoja henkilöstön määrästä, työvoimakustannuksista ja työajan käytöstä /2/.
  • Valtion budjettitalouden piirissä oli 78 767 henkilöä joulukuussa 2014
  • Valtion henkilöstön työvoimakustannus oli 4 692 miljoonaa euroa vuonna 2014 
  • Vuonna 2014 yksi henkilötyövuosi maksoi keskimäärin 59 677 euroa valtiolle
Henkilötyövuosikustannus sisältää henkilöstölle maksetut palkat että kaikki muut työvoimakustannukset.

Valtion henkilöstökertomuksen mukaan kokoaikainen henkilö teki keskimäärin 196 työpäivää vuoden 2014 aikana. Nämä ns. teholliset työpäivät saadaan, kun vuosityöajasta vähennetään vuosilomiin, sairauspoissaoloihin, koulutukseen ja muihin palkallisiin poissaoloihin kuluneet työpäivät.

Näiden tietojen avulla voidaan laskea, että valtion työtehtävien tekemiseen tarvittiin yhteensä 15 438 332 tehollista työpäivää vuonna 2014.

Hallituksen vuosilomien leikkaus 38 päivästä 30 päivään tuo 8 työpäivää lisää.
Arkipyhien (loppiainen ja helluntai) muutos tuo kaksi työpäivää lisää.

Mediassa olleiden tietojen mukaan valtiolla pitkien vuosilomien piirissä on 45 000 - 52 000 henkilöä /3/ ja /4/.

Jos laskeman pohjaksi otetaan seuraava olettama:
  • 45 000 henkilöllä on 38 päivän vuosiloma, jolloin heidän työpäivien lisäys on 10 päivää
  • lopuilla 33 767 henkilön työpäivien lisäys on kaksi päivää.
Keskimäärin koko henkilöstön tehollisten työpäivien määrä lisääntyy noin 6,5 päivällä. Kokoaikaisen henkilön tehollisten työpäivien määrä nousee silloin 203 päivään.

Jakamalla vuoden 2014 tehtävien suorittamiseen tarvittujen 15,4 tuhannen tunnin määrä 203 päivällä, nähdään, että tehtävien suorittamiseen tarvitaan vain 76 239 henkilöä, eli 2 528 henkilöä vähemmän.

Valtio säästäisi palkkakustannuksissa (2 528 henkilö x 59 677 euroa) yli 150 miljoonaa euroa (150 882 759 euroa) vuosittain. Säästö näyttäisi olevan hiukan isompi kuin hallituksen esityksessä mainittu määrä. Ero voi johtua siitä, että olen käyttänyt vuoden 2014 tietoja. Laskelmien tekijöillä on käytössään tarkemmat vuoden 2015 luvat ja arviot.

Lisäksi valtio säästää muun muassa seuraavista asioista, kun työvoimaa on vähemmän:
  • toimitilakulut (vuokrat ja  siivouspalvelut)
  • matkakulut
  • laitehankinnat, ohjelmistolisenssit
  • puhelin- ja tietoliikennekulut
Näiden säästöjen suuruutta on hankala arvioida saatavilla olevien tietojen perusteella.

Henkilöstön vähennys voitaisiin toteuttaa eläköitymisen ja muun normaalin poistuman kautta. Irtisanomisiin ei näyttäisi olevan tarvetta, sillä valtion henkilöstöä siirtyy vanhuuseläkkeelle tulevina vuosina suuria määriä. Esimerkiksi vuonna 2017 ennustetaan siirtyvän 2 426 henkilöä ja vuonna 2018 jo 2 680 henkilöä eläkkeelle.

Vanhuuseläköityminen valtiolla sukupuolen mukaan vuosina 2015–2030 /2/.

Töihin jäävien palkkataso pysyisi suurin piirtein samana. Ainoastaan lomaraha saattaisi pienentyä lomapäivien leikkauksen johdosta.


maanantai 7. tammikuuta 2013

Paikallinen IP-puhelin - Localphone


Localphone on vuonna 2007 perustettu englantilainen yritys, joka tarjoaa edullisia puhelinyhteyksiä mistä päin maailmaa tahansa yleensä paikallispuhelun hinnoilla. Heidän palvelunsa on niin sanottu pilvipalvelu, joka toimii netissä.

Localphoneen voi perustaa oman tilin ilmaiseksi. Ilmaisen tilin avulla voi soittaa netin kautta puheluita toisille Localphone-käyttäjille. Palveluun sisältyy ilmainen vastaaja, joka vastaa puheluihin ja nauhoittaa viestin.

Localphonesta voi ladata omalle tietokoneelle erillisen soitto-ohjelman. Windows, Mac ja Linux-versiot näyttäisivät olevan tuettuja. Applen iPhonelle on oma sovellus ladattavissa App Storesta.

Lisäksi Localphonessa pystyy määrittelemään, miten oma numero näytetään vastaanottajan puhelimen näytöllä. Valittavissa on neljä vaihtoehtoa; ei numeron näyttöä, Localphone tunnistenumero, palveluun rekisteröity matka/lankapuhelimen numero tai sisäänsoittonumero.

Maksullisia palveluita ovat soittaminen lanka- ja matkapuhelimiin, tekstiviestien lähetys sekä sisäänsoittonumerot.

VoIP


Localphone-palveluun voi kytkeytyä omalla SIP-tietoliikenneprotokollaa tukevalla VoIP-ohjelmalla tai -laitteella. VoIP-puhelu voidaan tehdä esimerkiksi tietokoneeseen asennettavalla VoIP-sovelluksella, matkapuhelimen VoIP-appilla tai erillisellä, yleensä DECT-yhteensopivalla langattomalla puhelimella, joka tukee SIP-käytäntöä.

Gigaset AP 580 IP-puhelin

Käytössäni olevan Gigaset-valmistajan AP 580 IP merkkinen SIP-yhteensopiva langaton puhelin lähti toimimaan hyvin Localphone-palvelun kanssa.

Puheluhinnat

Localphonen puheluhinnat ovat varsin kilpailukykyisiä. Kotimaan puhelu lankanumeroihin maksaa 3,2 c/min ja matkapuhelinnumeroihin 8,3 c/min. Aloitusmaksua ei ole. Laskutuksessa puhelun kesto pyöristetään ylöspäin minuutteihin. Tämä lienee ns. alkavalta minuutilta tyyppinen veloitus.

Puheluhinnat Suomeen, tammikuu 2013.
Tekstiviestien lähetys Suomeen maksaa 7,3 c/viesti. Localphone tukee tekstiviestien vastaanottoa vain UK-sisäänsoittonumeroiden kautta.

Laskutus


Localphone toimii prepaid-laskutuksella, jossa käyttäjä maksaa liittymän käytöstä etukäteen. Omalle tilille voi siirtää saldoa luottokortin, Paypal tai Ukash palveluiden kautta. Saldoa lisättäessä Localphone veloittaa Iso-Britannian arvonlisäveron (20%) maksusta. Esimerkiksi jos siirrät 10 euroa tilillesi, voit valita otetaanko 20% vero 10 eurosta vai lisätäänkö maksuun 20% veroa.


Saldon lisäys.


Paikallinen sisäänsoittonumero


Localphonen tilille voi erillistä korvausta vastaan myös hankkia oman paikallisen sisäänsoittonumeron, johon kuka tahansa voi soittaa lankapuhelimesta tai kännykästä.

Suomalaisten sisäänsoittonumeroiden hinnat, tammikuu 2013.


Numerosta maksetaan kertaluontoinen asennuskorvaus sekä kuukausikorvaus. Oheisessa kuvassa esitetyt hinnat ovat verottomia hintoja. Esimerkiksi 09-telealueen numeron verolliset hinnat ovat seuraavat;  4,80 € asennus ja 1,80 €/kk.

Kansainvälinen sisäänsoittonumero - Inum


Belgialainen Voxbone on vuonna 2003 perustettu yritys, joka tarjoaa sisäänsoittonumero-palvelua yli 50 maassa.

Voxbone lanseerasi kansainvälisen Inum-numeron vuonna 2008, kun ITU-T organisaatio myönsi heille +883 5100 numerosarjan. ITU-T on määritellyt maakoodit +882 ja +883 kansainvälisten verkkojen (International Networks) käyttöön, joissa puhelupalvelu ei ole sidottu johonkin tiettyyn maahan, kuten esimerkiksi sateelliittipuhelut.



Localphonen tilille voi hankkia oman Inum-sisäänsoittonumeron ilmaiseksi. Inum-numeron pituus on 15 numeroa. Inum-numeroon pitäisi pystyä soittamaan kuka tahansa lanka- ja matkapuhelimesta valitsemalla maakooodiksi +883 ja tämän jälkeen 5100xxxxxx numeron

Soneran liittymästä soittaminen Inum-numeroon toimii hyvin. Sen sijaan Saunalahden liittymästä +8835100-alkuisen numeroon ei pysty soittamaan. Tiedote sanoo, että valitsemanne numero ei ole käytössä.

Koska DNAn liittymää ei ollut käytettävissä, kokeilin soittamista Soneran liittymästä käyttäen DNA ulkomaanpuheluiden operaattoritunnusta numeron alussa 99555-883-5100-xxxxxx. Soittaminen ei onnistunut. Tiedote vastasi samalla tavalla kuin Saunalahden tapauksessa. En tiedä sitten, onko ylipäätään Suomessa mahdollista soittaa 20 numeroa pitkiin numeroihin, joka DNAn operaattoritunnusta käytettäessä muodostuu (?)

Mielenkiintoinen kysymys on myös se, paljonko Inum-numeroon soittaminen Suomesta maksaa. Soneran, Saunalahden tai DNAn ulkomaanpuheluhinnastoista tätä tietoa ei valitettavasti löytynyt.

Yhteenveto


Localphonen IP-puhelinpalveluvalikoima on varsin kattava ja sitä on helppo hallinnoida netistä käsin. Hintojen ja lyhyen käyttökokemuksen perusteella palvelu on huomattavasti parempi kuin esimerkiksi Perustelen Nettipuhelin.fi palvelu.

Localphone-palvelun ja oman VoIP-puhelimen avulla saa kotiin edullisen ja toimivan "kiinteän" puhelimen, joka toimii kodin laajakaistayhteyden kautta.

sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Energiankulutuksen vertailu

Vertailtaessa pientalon energiankulutusta edellisiin vuosiin, tulee energiakulut korjata ulkolämpötilan vaihteluilta. Tätä korjausta kutsutaan kulutuksen normitukseksi.

Motivan sivuilla on laskukaavoja, kuinka normitus tehdään. Normituksessa tulisi poistaa käyttöveden lämmitykseen kulunut energia, koska se on säästä riippumaton.

Karkean vuosivertailun voi tehdä kuitenkin yksinkertaisesti normittamalla energiankulutuksen käyttäen vain lämmitystarvelukuja.

Yksinkertaistettu kaava
Normitettu energiankulutus = toteutunut lämmitystarveluku / normaalivuoden lämmitystaveluku * vuoden energiankulutus
Esimerkiksi vuoden 2012 normitettu energiankulutus Helsingissä voidaan laskea seuraavasti:
Normitettu kulutus = 3797 / 3989 x mitattu energiankulutus vuonna 2012 
Käytetyt luvut:
  • 3797 : Helsingin vuoden 2012 lämmitystarveluku
  • 3989 : Helsingin normaalivuiden lämmitystarveluku (vuoden 1971-2000)
Normittamalla jokaisen vuoden energiankukutuksen, voi arvioida, kuluiko lämmitykseen enempi tai vähempi energiaa kuin edellisinä vuosina.

Lämmitystarveluku

Lämmitystarveluvulla (engl. degree day) korjataan eli normitetaan toteutuneita lämmitysenergian kulutuksia, jotta voidaan vertailla saman rakennuksen kulutuksia eri kuukausina tai vuosina sekä eri kunnissa sijaitsevien rakennusten ominaiskulutuksia.

Lämmitystarveluku saadaan laskemalla yhteen kuukauden jokaisen vuorokauden sisä- ja ulko- lämpötilan erotus. Yleisimmin käytetään lämmitystarvelukua S17, joka lasketaan +17 °C:ksi oletetun sisälämpötilan ja ulkolämpötilan vuorokausikeskiarvon erotuksen perusteella.

Lähde: Motiva - Mitä ovat lämmistystarveluvut

Helsingin lämmitystarveluku vertailukauden 1971–2000 keskiarvona on 3989. Tätä lukua kutsutaan Helsingin normaalivuoden lämmitystarveluvuksi.



Lämmitystarveluvut Helsingin Kaisaniemessä

Lämmitystarveluvut Helsingin Kaisaniemessä 1990 ja 2000-2011
1990
3 511
2000
3 271
2001
3 872
2002
3 941
2003
4 032
2004
3 756
2005
3 619
2006
3 675
2007
3 509
2008
3 244
2009
3 737
2010
4 376
2011
3 493

Lähde: PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTORAPORTTI - Päästöjen kehitys 2011


Vuoden 2012 lämmitystarveluvut Helsingin Kaisaniemessä

Oheisessa taulukossa lämmitystarveluvut kuukausittain sekä vuosiluku.

IIIIIIIVVVIVIIVIIIIXXXIXIIVuosi













Helsinki633692502387120800753023866923797

Lähde:  Ilmatieteenlaitos




sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Tilapäinen huoltokatko = viikko

YTJ-asiointipalvelu on Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämä palvelu, jossa voi ilmoittaa osoite- ja yhteystietoihin tulleet muutokset sähköisesti PRH:lle ja Verohallinnolle. Asiointipalveluun tunnistaudutaan pankkitunnusten tai HST-kortin kautta.

Olen käyttänyt YTJ-asiointipalvelua muutaman kerran aikaisemmin ja se on toiminut hyvin.

Olin nyt aikeissa käyttää palvelua, mutta sepä ei onnistunutkaan, koska palvelussa oli huoltokatko. Olin hämmästynyt, kun huomasin tilapäiväisen huoltokatkon pituuden. Tilapäinen Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan tarkoittaa yhtä viikkoa.



Viikko on varsin pitkä aika tänä päivänä, jolloin sähköisten palvelujen odotetaan toimivan 24/7.

Toivotaan, että palveluun tulee edes uusia ominaisuuksia tämän viikon aikana!